HAAPAMÄENTALO

Pihlajaojantie 233, 42800 Haapamäki

Historiaa

Haapamäentalon historia alkaa v.1556, jolloin Savosta tullut uudisasukas valitsi asuinpaikan Haapamäen laelta ja ryhtyi kruunun torppariksi. Talo oli ensimmäinen seudulla ja rekisteriksi tuli näin Rno.1.

Taloa asutti tiettävästi useampikin suku 1600-1800 luvuilla, ja tilan vaiheista on hyvin vähän merkintöjä. 22.1.1897 talon osti Eemeli Wallin Tyrväältä s.1872. Myöhemmin hän muutti sukunimensä talon mukaan Haapamäeksi. Talo oli huonossa kunnossa, rakennukset ja pellot kunnostuksen tarpeessa ja metsät hakattuna. Päärakennus oli rakennettu 1840 luvulla ja 1870 luvulla on rakennettu toinen asuinrakennus. Kivinavetan rakentamisvuosi on 1881. Eemelin aikaan peltoja ja kytöjä raivattiin, pihapiiri uusittiin ja teitä rakennettiin. Metsien hoito oli Eemelin erityinen harrastus ja nykyään tuvan seinällä onkin hänen käsin piirtämänsä tilan metsäkuviokartta vuodelta 1915. Metsäalaa tuolloin Haapamäentalolla oli 760 ha. Sukupolven vaihdoksen jälkeen 1953 tilan metsäala on ollut hiukan yli 200 ha.

Tilalla on ollut kotieläimiä 1970-luvulle asti. Ainakin hevosia, lehmiä ja sonneja, lampaita, kanoja ja sikoja. Vielä 1990 luvulla oli harrastusmielessä kanoja, hevonen ja sikoja. Nykyisin kotieläimiä on vain kissa ja koira. Tilan pelloilla on viljelty viljaa ja heinää, kunnes 1970 – luvulla tila siirtyi marjanviljelyyn.

Eemelin jälkeen Haapamäentaloa on isännöinyt Martti ja Salme Haapamäki (1950 luvulta alkaen) ja Paavo Haapamäki (1980 luvulta alkaen). Syksyllä 2003 tehtiin viimeisin sukupolvenvaihdos, kun Paavon tytär Jonna aviomiehensä Sepon kanssa päätti jatkaa tilaa. Seppo, koulutukseltaan rakennusmestari, vaihtoi alaa ja kouluttautui mehiläistarhaajaksi ja maaseutuyrittäjäksi. Jonna on DI ja oli marjatilan tehtävissä kesälomillaan Metsä Tissuelta (entinen Serla) Mäntästä. Vuodesta 2014 alkaen myös Jonna on ollut täysin tilalla töissä ja kouluttautui metsuriksi vuonna 2017. Toiveissa on että seuraava sukupolvi (Olli 1995 ja Ville 2004) ottaisi jossain vaiheessa tilan ohjat käsiinsä ja tila saataisiin pidettyä elävänä vielä vuosia eteenpäin.

Haapamäentalon nykyiset pinta-alat ovat metsää 220 ha ja peltoa 13,5 ha. Marjanviljelyn lisäksi tilalla tuotetaan myös hunajaa. Talvella hoidetaan tilan metsiä ja tehdään kirjallisia töitä.

Marjanviljely

 

Herukanviljely tilalla alkoi 1975 sopimusviljelynä Turkuun. Mansikkaa ja vadelmaa alettiin viljellä vasta myöhemmin. Tilalla viljellään pienessä määrin myös karviaisia, tyrniä, pensasmustikkaa, omenoita ja luumuja.

Nykyisin tilalla viljellään pääasiassa musta-, puna- ja valkoherukkaa. Viljelmät kattavat parhaimmillaan 12 hehtaarin alueen. Mustaherukkaa tilalta löytyy useita eri lajikkeita, koska tilalla on harjoitettu koeviljelyä tutkimustyötä varten.

Herukka kypsyy loppukesästä ja se poimitaan pääosin koneella. Marjat toimitetaan teollisuuteen ja kotimaisille viinin tuottajille ja niistä valmistetaan mm. Pakkasmarjojen marjasekoitusta, Pernod Ricardin Elysee kuohujuomaa ja paljon muita tuotteita. Alle 5% tuotannosta myydään yksityisille asiakkaille kotimyyntinä.

Tila on mukana paikallisten marjanviljelijöiden omistamassa Peltomarjat osuuskunnassa. Osuuskunta omistaa kaksi poimintakonetta, jotka kiertävät 11 tilan viljelmillä. Myynti ja hankinnat tehdään pääosin osuuskunnan kautta. Tämä on mahdollistanut suuren volyymin kaupat isoille teollisuusyrityksille. Peltomarjat osuuskunta onkin Suomen suurin valkoherukan tuottaja ja meidän marjojamme löytyykin lähes kaikista Suomen valkoherukkatuotteista.


Mansikkaa tilalla viljellään tällä hetkellä 1,5 ha alueella. Lajikkeina on Polka ja Jonsok. Haapamäentalon pellot ovat olleet ideaaliset mansikan viljelylle, mutta viime vuosien kuumat ja sateettomat kasvukaudet ovat aiheuttaneet paljon hankaluuksia. Lähistöllä ei ole isompaa vesistöä, jotta mansikkaa voitaisiin kastella. Tämän vuoksi mietinnässä on mansikan viljelyalan pienentäminen.

Vadelmaa viljellään noin 0,5 ha alueella. Vadelman poiminta ajoittuu sopivasti mansikan ja herukan väliin, joten poimijoita tilalla työllistetään koko kesän ajan.

Marjat myydään joko poimittuna, itsepoimien tai pakasteesta läpi vuoden. Tilalla on kaksi isohkoa pakastehuonetta, jotka syksyisin täyttyvät talven myyntiä varten.

Mehiläistarhaus

Tilalla on tarhattu mehiläisiä jo 1990 -luvulta asti. Alun perin tavoitteena oli saada pölyttäjät tilan marjaviljelmille, mutta nykyisin tilalla on jo 60 mehiläispesää ja hunajaa tuotetaan kotimyynnin ohella myös lähialueen kauppoihin.

Tilan mehiläiset tuottavat sekakukka- ja horsmahunajaa. Tarhat sijaitsevat mm. lähialueiden herukka- ja mansikkaviljelmien yhteydessä. Mehiläistarhaus työllistää tilan isäntää kesäaikaan kohtuullisesti.

Kuvia

ilmakuva tilasta, maaseutulaisen video herukan tuotannosta, kuvia ympäri tilaa

Omasta ja seuran hallituksen puolesta toivotan teille ja erityisesti seuran vanhemmille jäsenille terveyttä ja jaksamista tänä koronaviruksen lannistamana 2020 keväänä ja kesänä.
Erkki Haila; Puheenjohtaja

Suvun vaakuna

Seuraa meitä myös: