Kiikan Wallin–suku ry. Sukuseuran tiedote 2/2020

https://www.kiikanwallin.fi
pankkitili: Länsi-Suomen OP IBAN FI51 5106 0120 1132 89

Arvoisa sukuseuran jäsen.

Toivotamme sinulle Hyvää Joulua 2020 ja Uutta Vuotta 2021.


Sukuseuralla on uudet kotisivut
Parin vuoden tauon jälkeen seuralle on hankittu ammattilaisen tekemät uudet kotisivut. Ne löytyvät osoitteessa kiikanwallin.fi

Tavoitteena on että kotisivuille myytäisiin myös mainostilaa sivujen kustannusten kattamiseksi.

Kehoitamme tutustumaan kotisivuihin ja toivomme saavamme kommentteja ja kehitysehdotuksia.
Otamme jäsenistöltä vastaan materiaalia kotisivulle laitettavaksi.

Sukuseuralla on edelleen myös facebook sivut nimellä: Kiikan Wallin-suku.fi


Sukutietojen kerääminen
Toivomme edelleen tietoja sukulaisista. Seppo Haapamäen työtä sukutietojen kerääjänä jatkaa hänen tyttärensä Pia Lindroos. os. Merikasarmintie 2 A8, 00160 Helsinki. sähköposti pia.lindroos@icloud.com
Sukutietoja voi toimittaa myös puheenjohtajalle ja muille hallituksen jäsenille. Sähköpostiosoitteita voi lähettää puheenjohtajalle. (erkki.haila@gmail.com)


Sukulaiskortistoa ja myyntitavaroita saatavissa.
Sukulaiskortistossa on nykyisin n.490 sivua ja yli 2250 henkilöä. Puheenjohtaja voi pyydettäessä lähettää tiedoston sähköpostilla word-tiedostona. Tiedoston lähetyspyyntö on käytännöllisintä esittää sähköpostilla.

Tiedoston voi saada myös jostain yksittäisestä haarasta, jolloin se on helpommin tutkittavissa. Valitettavasti paperitulosteena ei voida sitä toimittaa sen suuren koon takia.

Puheenjohtajalta voi myös tilata pöytästandardeja ja sukuvaakunoita; Kehystämättömän vaakunan hinta on 1E; Kehystetty joita on 1 jäljellä maksaa jäsenelle 5E, muille 15E. Pöytästandardit ovat 17E;
Jos tunnet jäsenyydestä kiinnostuneita sukulaisia ota yhteyttä hallitukseen.

Kiikan Wallin–suku ry.
Sukuseuran tiedote 2/2020
https://www.kiikanwallin.fi pankkitili: Länsi-Suomen OP IBAN FI51 5106 0120 1132 89
https://www.kiikanwallin.fi pankkitili: Nordea 104530-456706

Jäsenmaksun voi vielä maksaa.
Tämän vuoden jäsenmaksu on 20E. Toivomme saavamme sen 14.12 mennessä jos se on vaikka unohtunut.

Sukuseuran hallitus toimintakaudella 2019-2023
Erkki Haila, Puh.joht. Saarelaisentie 7. 28370 PORI, puh. 02-646 3010, 050-4098267 erkki.haila@gmail.com (Reinhold sukuhaara)
Samuel Kesti, Sihteeri, Vara Puh.joht. samuel.kesti@gmail.com (Reinhold haara.)
Saila Loukkaanhuhta, Rahastonhoitaja. saila.loukkaanhuhta@dnainternet.net (Frans August haara)
Pentti Kamberg, jäsen. pentti.kamberg@gmail.com (Frans August haara)
Matti Karimäki, jäsen, matti.karimaki@lahitapiola.fi (Karl-Mauriz haara)
Johanna Haapamäki-Syrjälä, jäsen. jonnahaapamakisyrjala@gmail.com (Berndt Erland haara.)

Satakuntalaisten juurista.
Puheenjohtaja tutkinut mm Unto Salon ja Kalevi Wiikin kirjoja.
Nykyisin kun Sastamalakin kuuluu Pirkanmaahan voi monelle olla epäselvää ovatko alueen asukkaat hämäläisiä vai satakuntalaisia. Historian ja kielitieteen kannalta on niin että satakuntalaisetkin ovat hämäläisten vanhin haara.

Epäselvää tutkijoillekin on miksi Kokemäenjoen alajuoksun väestö ns.rautakaudella siirtyi v.200-400 jkr sisämaahan Sastamalan seudulle. Tällöin he erosivat rannikon asukkaista omaksi heimokseen. Kuitenkin ns. Kanta-Häme on Hämeenlinnan seudulla, missä kieli on puhtainta Hämeen murretta. Ruotsin vallan aikana Pirkanmaakin kuului hallinnollisesti Satakuntaan.

Hämäläisten tieltä väistyivät metsästyskulttuuria edustavat Saamelaiset, jotka olivat idästä kivikaudella Suomeen tullutta Suomalais-ugrilaista väestöä.

Myöhemmin satakuntalaiset ikäänkuin uudestaan asuttivat joen alajuoksua silloiselle rannikolle asti.

Näihin aikoihin Suomen rannikoille tuli kuitenkin Ruotsin vallan mukana ruotsinkielistä väkeä. Itäisin asuinpaikka heillä Satakunnassa oli Noormarkun Lassila eli Glasmark. Satakunnassa ruotsinkielinen väestö kuitenkin suomalaistui niin että vain monet paikannimet ovat jäänteenä.
Kokemäenjokilaaksossa monet vanhat talojen nimet ihan Vammalaan asti kertovat ulkomaalaisesta alkuperästä. Harvinainen nimi Haila tulee Saksan kielen Heil sanasta. Ja nimi Wallikin voi olla germaaninen lainasana, ellei otaksuta että se olisi Suomesta kulkeutunut moniin germaanisiin kieliin.
Satakuntaan kuuluu perinteisesti myös Rauman ja Euran seudut. Tämä alue kuitenkin on Luvialle asti lounaissuomalaista murrealuetta jonka asutus on hyvin vanhaa. Sillä rannikolle tuli jo pronssikaudella meren takaa väkeä, joka toi pronssinkäytön ja maatalouden. Tämä väestö rakensi ns.hiidenkiukaita rannikolle, joka oli silloin Nakkilan itärajoilla. Näistä tunnetuin on nykyisen Rauman alueella sijaitseva Maailmanperintö kohde Sammallahden mäki.

Tämä ns.kantagermaania puhuva väki sekoittui kuitenkin runsaslukuisempaan alkuperäisväestöön niin että unohti kielensäkin. Aiemmin erheellisesti luultiin että pronssikautinen väestö olisi johonkin hävinnyt.

Vuosina 0-200 tuli Lounais rannikoille siirtolaisuutta Ruotsista ja erityisesti Virosta. Aiemmin otaksuttiin vasta tällöin ns. suomalaisten tulleen tulleen Suomeen. Viron kieli tällöin tuotti Lounais-Suomen murteen.
Niinpä nämä meren takaa tulleet väestöainekset ovat tehneet sen että satakuntalaiset poikkeavat geneettisesti Itäisemmän Suomen väestöstä ollen melko lähellä ruotsalaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Omasta ja seuran hallituksen puolesta toivotan teille ja erityisesti seuran vanhemmille jäsenille terveyttä ja jaksamista tänä koronaviruksen lannistamana 2020 keväänä ja kesänä.
Erkki Haila; Puheenjohtaja

Suvun vaakuna

Seuraa meitä myös: